"Ohikulkijoiden askeleita siltaan
Salaa silmänurkkaan pyyhkii hihansuun
Ja sä tiedät ettei näe
Sun sydämees ei yllä
Sun kipuus kukaan muu"~Niin Kuin Sinäkin, Juha Tapio
Olenko sinulle vain joku?
En halua olla vain "joku".
Haluan olla "hän". Kuka hän onkaan.
"Hän" on kuitenkin joku tärkeämpi tässä kuviossa. Joku paljon parempi ja rohkeampi ihminen kuin pieni ja rikkinäinen minä.
Joku muu. Kuka tahansa kuitenkin. Hän, joka onkin samalla puolella, eikä aina vastaan.
Hän, joka jääkin paikoilleen eikä juokse pois. Hän, joka pyytääkin luokse, eikä torju luotaan.
Olen vain ohikulkija kaikkien elämissä. Haluan olla jotain pysyvämpää.
Auta minua. Ojenna kätesi, kun en sitä itse uskalla tehdä. Että pysyisin juuri tässä. Vierellä. Tukena. Iloissa ja suruissa. Mukana.
Kaunis mielikuva vain vilahtaa silmieni ohitse kuin ikkunan takana.
Käsistäni tipahtaa tuo pieni lappu täynnä ahdistusta. Tekisi mieli vain itkeä. Miten olen saanut itseni tälläiseen jamaan?
Olenko niin säälittävä etten voi muuttua edes sen vertaa? Antaa kerrankin periksi. Hävitä. Luovuttaa.
"Vaikka maailma loppuu, alkaa se aina uudestaan"
Olet maailmani, joka ei kestä enää romahtamista.
En tahdo tuhlata enää aikaa. Haluan olla vierelläsi, puhua tai vain istua hiljaa. Olet tärkeä. Tarvitseeko muuta syytä?
Saisinko vielä mahdollisuuden?
Tiedän, että olen tässä. Tiedän, että sinä olet siinä. Mutta haluan olla läsnä. Haluan olla se "joku", joka on sinulle tärkeä.
Millään muulla ei ole väliä.
"Minä olen jossain täällä
Kanssa yksinäisen kuun
Valvon kunnes tähdet hiipuu
Nousevaan aamuun
Olen jossain täällä
Onnellinen, kun ikävöin sua"~Jossain Täällä, Juha Tapio
...
Ystävät ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti