Muistot. Kumpa niitä voisi säilöä kuin Harry Potterissa konsanaan pieniin kristallipurnukoihin ja katsella sitten kuin elokuvana jälkikäteen omia ajatuksiaan ja sattumuksiaan. Popparit kouraan lauantai-iltana ja katsellaampa mitä viime vuonna tänään tapahtui ja niin pois päin.
Mietin jo kolmatta päivää kaikkea vanhaa, niin hyvää kuin pahaakin, miltei unohtunutta tapahtumaa tai kommellusta. Mietin miten kaikki nekin sattumukset ja kohtalonoikut oikeastaan vaikuttavat ihmiseen. Kuinka typerästi huomaan vain ja ainoastaan sen miten pahat asiat ovat vaikuttaneet itseeni. En varmaan koska opi arvostamaan kuinka ne hyvät tapahtumat vaikuttavat myös itseeni, ne asiat jotka lopulta aina nostavat minut ylös sieltä masennuksesta.
Huokailen ikävöiden kuinka haluisin palata johonkin hetkeen, hakkaan päätäni seinään kuinka haluaisin pyyhkiä tuon muiston pois kaikkien mielestä. On siinä varmasti näky joulutontuilla, jotka kurkkivat ikkunani takana. Lopulta palaan aina niihin hyviin muistoihin ja hiukan katkerana vertailen muistoja nykyhetkeen. Sieltä täältä viime ja tästä vuodesta yhdistelemällä saisin elämän, josta olen joskus vain uskaltanut unelmoida. Kaikki tuntuu olevan vain omista valinnoistani ja asenteestani kiinni. Tuntuu kuin kaikki olisi jotenkin ihmeellisesti mahdollista, vain pienen työn ja järjestelyn takana. Ehkä tämä on sitä jouluntaikaa. Taikaa tai ei. Aion pienistä palasistani nyt koota elämän, nautittavan sellaisen. Mutta olisi helpompi jatkaa ilman menneisyyttä. Voisinpa vain sulkea tämän muistojen tulvan. Tuntuu kuin pystyisinkin siihen, mutten halua. Ehkä nekin palat sopivat vielä jonain päivänä yhteen ja muodostavat kauniin kuvan.
Vuosi on miltei kulumassa loppuun. Koko ihmisskaalastani taidan olla ainoa ihminen joka huomaa ja ymmärtää, kuinka hirveästi olen muuttunut ihmisenä yhden vuoden aikana. Tästä kohden alkaa se hitaasti mutta varmasti nouseva opintieni. Opettelen elämään, olemaan minä, käyttäytymään, hiljenemään, kuuntelemaan ja ymmärtämään. Mutta kukaan ei huomaa muutosta. Lohduttavaa. Mutta ei se mitään, kunhan itse ymmärrän etten palaa siihen entiseen ja aiheuta lisää niitä pahoja muistoja, ongelmia aiheutan tälläkin taktiikalla aivan riittämiin. Mutta hyvää vuosipäivää uusi minä ♥
Ainiin ja hyvää joulua :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti