särje sanani siruiksi.
Pilko minut atomeiksi,
murskaa muistoni muruiksi.
Tallaa tietoni tomuksi,
runno raivoni romuksi.
Polje maahan mun mielettömyys
ja se pohjaton itsekkyys.
Riko minut
että ehjäksi tulla saan,
riko minut hellästi
mutta kokonaan."~Riko minut, Johanna Kurkela
Sanat kuin pala kurkussa. Tyhjä hymy kuin kyyneleitten esteenä. Aikaisemmin kasatut palaset eivät enää kohtaa, vääristynyttä kuvaa on mahdoton korjata. Kaunis mielikuva katoaa kuin revityt paperinpalat tuulen mukana ja katoavat omille teilleen, piiloon. Vangitut sanat täyttävät sisimpäni, tulva tekee tuloaan. Kuin aallot vasten rantakivikköä iskevät sanat yhteen muistojen kanssa, vesi murtaa kiveä rannasta hitaasti mukaansa pohjalle. Katkeruus pyyhkäisee hiukset pois silmiäni peittämästä, jotta varmasti näkisin kaiken. Sarkasmi tervehtii vanhaa ystäväänsä ja haluaisi murtaa minut polvilleni. Janoan halua luovuttaa kaiken suhteen ja perääntyä menneisyyteen. Pahat aavistukset muodostuvat mielessäni ketjuiksi, joista jokainen katkeaa käsiini tai päättyy umpisolmuun. Pakenen muistoihin, pelkään tätä hetkeä. Elän päivä kerrallaan, jatkan sekavaa kertomustani hetki hetkeltä haparoiden. Harhautunut katse, huomaamaton ilme ja ele vaan kertovat toista tarinaa sisältäni. Taivaanrantaani yrittää kasautua tummia pilviä, eikä niitä hento tuuleni ehkä pysty puhaltamaan pois. Sulkeudun, koska ei ole mahdollisuutta olla se joka todella olen. Identiteettikriisi puristaa kättäni lujempaa ja yrittää johdattaa toiseen suuntaan. Totuus, ikuinen matkakumppanini murentaa pala palalta haaveitani, kun seison maailman reunalla hattu kourassa.
Kuiskaan, mutta kukaan ei kuule.
Nyökkään, mutta kukaan ei huomaa.
Suljen silmät, annan kaiken valua pois ja yritän unohtaa. Kuulen huudon "Juokse!". Mieli tekisi mutta sellaista vaihtoehtoa en ole koskaan saanut. Epäröin. En ole tottunut erityiskohteluun, joten jään paikalleni, tuijotan seinää ja koitan hengittää edes hetken. Epätoivo koputtaa oveen ja kysyy lupaa astua sisään. Huokaus. Saapuisi hiljaisuus ja peittäisi alleen kaaoksen. Kertoisi joku että lopulta kaikki tämä katoaa.
P.S. Pysykää ajantasalla, lukekaa ja linkittäkää alta löytyvää eteenpäin, tarvitsen lukijoita, kiitos :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti